Hyvää Joulua!

Lämminhenkiset ja rauhalliset jouluhetket on vietetty isovanhempien luona, ja joulunvietto jatkuu rauhallisissa merkeissä. Suussasulavien jouluherkkujen jälkeen (sitten kun taas jaksettiin ajatellakaan syömistä) joulukahvin kanssa oli tarjolla lumipallokakkua, joita tuli tehtyä iso ja pieni versio, vietäviksi kahteen eri paikkaan. Isompi jäi kuvaamatta, mutta tässä "kopio" minikoossa :)

Tästä pitäisi olla läpileikkauskuva, sillä juju on ehdottomasti sisällössä! Kakussa on suklaakääretorttupohja, josta muotoiltiin kupolinmalliseen vuokaan kakulle reunat. Täytteessä on mm. turkkilaista jogurttia, valkosuklaata ja kermaa liivatelehdin hyydytettynä. Lyhyen hyydyttämisen jälkeen täytteen päälle tuli vielä vadelmia hillolla höystettynä ja lopuksi vielä torttupohjan pala "kanneksi". Päällisessä on suolatonta voita, tomusokeria, valkosuklaata ja kermaa ja sen päällä vielä valkosuklaarouhetta.. Ohoh, kuulostaapa tuhdilta näin kirjattuna! Mutta lopputulos oli herkullinen, eikä ollenkaan liian makea tai raskas. Koristeena mummilan punaisia viinimarjoja sekä ensimmäinen sokerimassaruusuni :) Tämä kakku oli tosiaan pieni, läpimitta oli arviolta n. 15cm. Hyvin taisi riittää kuitenkin!

Herkullista ja kaunista joulunpyhien jatkoa kaikille!

3-vuotis synttärit

Nyt on toivuttu ja leivottu taas rankasti! Toinen kullannupuistani, Neiti Uhmaiäkäs, saavutti viikko sitten 3 vuoden iän ja tätä merkittävää tapahtumaa juhlittiin viime viikonloppuna. Lauantaina saimme vieraaksemme "mummit ja kummit" eli lähimpiä sukulaisia, sunnuntaiksi oli kutsuttu kavereita. Harmiksemme loppujen lopuksi sunnuntain kutsuvieraat ilmoittivat yksi toisensa perään joutuvansa jättämään juhlat väliin syystä tai toisesta.. Niinpä juhlimme sitten sunnuntaina oman perheen kesken. Juhlapöytään oli katettu kinkku-salamivoileipäkakkua, lohipiirasia, jauhelihapizzapannaria, vaaleita pipareita, hevonsenkenkä-pikkuleipiä, "tuunattuja" kukkapikkuleipiä sekä tietysti täytekakku. Teemana oli tämän vuoden synttäreissä hepat ja ponit, ne kun ovat tällä hetkellä kovasti Uhmaiäkkään mieleen :) Tässä vielä kuvasaldoa tarjoiluista, joita sitten olikin varattu vähän turhan paljon...

Kinkku-salamivoileipäkakku, ohje Ulla Svenskin kirjasta Lempileivonnaiset. Tosin tein kakusta vähän reilumman kuin ohjeessa oli. Herkkua, herkkua!

Pizzapannari, jossa täytteenä jauhelihaa, sipulia, kirsikkatomaatteja ja päällä mozzarellaa.

Lohipiiraset, täytteessä lämminsavulohta, tilliä, sipulia ja kermaa + munaa. Samoja, joita olen tehnyt vähän aikaisemminkin.

Perinteiset hevosenkengät. Todella helppotekoinen, munaton taikina ja erittäin maukas lopputulos. Suklaa kruunaa herkun :)

Vaaleita pipareita peruspikkuleipätaikinasta (sokeria, voita, munaa, jauhoja, soodaa ja pikkuinen ripaus kanelia). Päällä pikeeri, ruskeassa pikeerissä väriaineena käytetty kaakaojauhetta.

Samoja vaaleita pipareita. Kolmospipareissa pikeerissä käytetty mansikkatomusokeria.

Kaupan hyllystä kukkapikkuleipiä, jotka tuunasimme Uhmaiäkkään kanssa omannäköisiksi (isin mielestä ylimakean näköisiksi..) lisäilemällä namuja keskustaksi.

Ja kaiken kruununa pinkki ponikakku. Tosin muotoiluvaiheessa ristin kakun jo Kössiksi - jos joku muistaa jostain 80-luvulta lastenohjelmaa Kössi Kenguru, niin tämä näytti ihan siltä Kösältä ennen kuorrutuksia :) Kakku on muotoiltu kahdesta pyöreästä, kupolinmallisesta vaaleasta kakkupohjasta. Kostukkeena käytin mansikkamehua, välissä on banaania, mansikkaa, hitunen mansikkahilloa, ja lemon curdilla sekä rahkalla maustettua flora vispiä. Päällä on flora vispiä rahkalla jämäköitettynä sekä karkkikoristeet ja vähän kimaltelevia sokerirakeita.

Siinäpä synttäritouhotukset! Ensi viikolla on sitten jo joulu. Tänään teimme lasten kanssa joulupiparit - pienen taikinallisen verran oravia, kettuja, etanoita, siilejä.. Piparintuoksuista ja tunnelmallista joulun aikaa!

Blaah..

Leipuri-intoilijallekin iskee toisinaan jonkinlainen burn-out, niinkuin tuntuu joskus iskevän myös leipomuksiinkin, ainakin hyvin lähelle jotain tuota termiä vastaavaa. (Pystyn siis myöntämään hyvin helposti epätäydellisyyteni ;) ) Mutta, mutta, mutta. Viime viikolla leivottuani n. seitsemän kakkua ja taiteillessa kahden prinsessantaimen kanssa, niih.. Taisi tulla yliannostusta.

Nyt on siis taukoviikon aika. - Leipuri lomailee -. Ensi viikolla voikin sitten aloittaa Uhmaiäkkään synttärivalmistelut ;)


Tai jos sittenkin kokeilisi viikonloppuna Banoffee-torttua... Toivotonta, eikö!

Valmet-kakkua

Isännän synttärit on juhlittu ja pienet kullanmurut MinäIttekäs ja UhmaIäkäs on saatu nukkumaan masut täynnä kakkua :)

Kakkuprojekti sai alkunsa mieheni hankittua syksyllä traktorin, 80-luvun lopun Valmet 305:n. Ajokki on tuntunut olevan kovin tarpeellinen ja varmasti myös mieleinen miehelleni (eikös kaikki miehet rakasta kaikkia liikkuvia kapistuksia, joissa on jonkinlainen moottori..?). Siispä synttärikakkuunkin piti saada traktori. Ideaa ja mallia traktorikakkuun sain mm. Sokeriperhon upeasta traktorikakusta. Nyt pääsin kokeilemaan myös sokerimassan muotoilua, joka oli melko haastavaa puuhaa ensikertalaiselle. Sokerimassa kuivuu suhteellisen nopeasti ja osien liittäminen yhteen aiheutti myös päänvaivaa, mutta paremmitta opeitta, tekemällä oppii, ehkä.. Tässäpä sitten kakkua..



Traktori on kokonaan sokerimassaa, kuuset on tehty marsipaanista Mansikkamäen Ebeltä lainatun ohjeen mukaisesti ja myös traktoria ihmettelevä kissa on sokerimassaa. Tuo kissa tuli tehtyä hetken mielijohteesta pari tuntia ennen kakun tarjoilua, ja siltä se näyttääkin...

Ja toiselta sivulta..

Ja takaa.. Rekkarihan ei ole oikeasti tuo :)

Kakkupohjana on neljän munan suklaakakkupohja, kostukkeena päärynämehua ja täytteessä päärynää sekä minttusuklaavaahtoa (kerma+rahka+pätkisrouhe+sokerit). Pursotukset ja päällä oleva "lumi" ovat flora vispiä (+ripaus vaniljakreemijauhetta) ja metsässä kulkeva hiekkatie on digestivemurskaa. Lisäksi siellä täällä on valkoisia lumihiutalekoristeita. Kaikinpuolin hauska kakkuprojekti, ja oikeastaan, olen kerrankin lopputulokseen melkein tyytyväinen.. aina kun pitää kuitenkin olla varaa parantaa ;)

Leivontaa viikon täydeltä

Viime viikonloppuna tein "harjoituskakun" Uhmaiäkkään synttäreitä ajatellen. Taka-ajatuksena oli viedä kakku perhekahvilaan, koska olisi ollut viimeinen kertani siellä ennen työelämään palaamista. Sitten tietenkin sunnuntaina lapset sairastui, joten maanantain menot sai unohtaa kokonaan... Onneksi kakulle löytyi käyttöä anopin järjestämiltä kauneuskutsuilta - varmaan ollut hilpeä näky se lapsille tarkoitettu kakku! No, kakusta oli kuulemma tykätty, joten ehkä "hassulla" ulkoasulla ei ollut väliä. Harjoituskakusta en ottanut kuvia, joulukuun puolivälissä kuvailen sitten varsinaista synttärikakkua. Onpas taas salaperäistä ;)

Loppuviikko onkin buukattu täyteen leipomista; tänään tein pieniä lämminsavulohipiiraita, joita on tarjolla illemmalla mieheni synttärikahveilla eilen leivotun kakun ja muiden makeiden lisäksi.
Makujaisia tässä..

Huomenna olisi sitten vuorossa viikonlopun 85-vuotis syntymäpäiväjuhliin pari Kahvikissan tiikerikakkua ja lauantaina pitäisi urakoida kaksi mustaherukka-suklaamoussekakkua. Joten tekemistä riittää! Mutta oikeastaan, mikäs sen mukavampaa :)

Isänpäiväkakkua

Isänpäivät on juhlittu ja kakut on syöty ja nyt odotellaan seuraavaa kakkuprojektia ensi viikon 85-vuotis synttäreille, jonne on aikomuksena tehdä pari suklaa-mustaherukkamoussekakkua.

Tässä kuitenkin ensin isänpäivän tuotosta. Kakussa on vaalea peruskakkupohja ja välissä mansikkaa, vadelmaa ja mango-passionmoussea. Pirteä yhdistelmä kotoisia marjoja ja eksoottisia hedelmäisiä makuja! Päällä flora vispi-pursotukset ja suklainen sydän, joka tosin on melko lailla peittynyt strösselien alle.. No, ainahan kakun ei tarvitse olla "teknisesti" hieno, vaan esim. isänpäivänä on hauskempaa, että lapset ovat oikeasti saaneet kantaa kortensa kekoon ja tehdä kakusta omalla tavallaan hienon. Strösselivarastot vaan esille ja lapset valitsemaan itse mieleisiään koristeita! Ja hienohan siitä tuli :)

Lisäksi tein mustikkajuustokakkua, joka oli todella herkullista. Kuvia siitä ei saatu, sillä kameran akku tyhjeni h-hetkellä ja sitten piti jo kiitää kahteen paikkaan kakkujen kanssa julimaan isänpäivää..

Ensi viikolla juhlitaan mieheni synttäreitä ja synttärikakkuun on tulossa jotain kivaa ;) Ainakin itse olen tykännyt kovasti pienestä sokerimassa-projektistani!

Talvisen kaunista viikonloppua kaikille!

Liljoja ja isänpäiväkakkuja

Confettin tilauksen mukana taisi tulla myös aimo annos intokipinää, kun pari iltaa on mennyt testaillessa kukkamuotteja. Tänään sain muiden puuhien lomassa aikaiseksi sokerimassasta muutaman liljan, joista yksi jo mureni käsiin kuivausvaiheessaan. Siis malttia ja varovaisuutta kukkien käsittelyyn - olkoon opiksi tämäkin :) Tässä tämän päivän tuotokset.

Vasemmanpuoleinen kukka näyttää ainakin tuossa kuvassa varsin karmealta, luonnossa se ei ole ihan noin hirveä.. Oikeanpuoleinen on jo vähän sinnepäin, mitä haluaisin sen olevan!

Varhain aamulla leivoin huomista isänpäivää ajatellen pari kakkua, mutta kerrottakoon niistä myöhemmin. Tehkäähän iseille ihania kakkuja ja viettäkää mukavaa isänpäivää!

Leivontatarviketilailuja ja pinkkejä kukkaharjoituksia

Pitkästä aikaa laitoin tilausta Confettiin. Valinnan vaikeus oli hirveää, kun teki mieli tilata vähän kaikenlaista. En ole aiemmin käyttänyt sokerimassaa, mutta nyt tilasin sitä muutamaa väriä isännän synttärikakkuideaa silmällä pitäen. Tänään sitten pääsin tyttöjen päikkäreiden aikana alkuun koristeen teossa, (kunnes ukkokulta hurautti yllättäen keskellä päivää kotiin käymään ja homma jäi toistaiseksi ihan alkumetreille) mutta eipä paljasteta tässä vaiheessa enempää, jos sattuu olemaan uteliaita silmäpareja paikalla ;)

Tilasin Confetista myös mm. liljamuotteja UhmaIäkkään synttäreitä silmällä pitäen. Tosin, onhan niillä muoteilla siis yleispätevästi käyttöä ihan muutenkin... Tulipa sitten tehtyä kukkaharjoitelmiakin, ja painotan todellakin tuota harjoitelma-sanaa. En ole aiemmin tehnyt juurikaan muuta kuin säälittäviä ruusunkuvatuksia ja pieniä kukkia muotilla, mutta ehkä pitää uskoa siihen, että harjoitus tekee mestarin. Joten harjoitusta, harjoitusta, harjoitusta....

Tässäpä pari "liljaa" tehtynä niistä aineksista, joita kotoa löytyi ja pari jonkin sortin fantasiakukkaa, itse en lajia tunnista :)

Ja siis pinkkihän näyttäisi olevan päivän väri.. Siis pinkkiä nenäpäivän jatkoa!

Syntymäpäiväkakkua

Eilen saatiin isän ja appiukon syntymäpäivät kahviteltua, joten nyt voin paljastaa tehneeni ihastuttavaa ja varsin mainion makuista Suklaa-mustaherukkamoussekakkua. Olen halunnut jonkin aikaa kokeilla kakkua, jossa olisi nimenomaan mustaherukkaa ja suklaata. Makuina ne ovat kyllä yksi parhaista tietämistäni yhdistelmistä! Ohje kakkuun löytyi Seurasta (31/09) ja siinä se oli muunneltu mango-suklaahääkakun ohjeesta. Ohje oli mitoitettu 3-kerroskakuksi, mutta puolitin ohjeen ja siitä tuli oikeastaan aika hyvän kokoinen, korkeahko kakku (24cm vuokaan tehtynä).

Koristelu tuotti päänvaivaa, halusin jotain kiemuroita ja taiteilin niitä sitten sulatetusta valkosuklaasta. Lisäksi kakku sai somisteekseen mustaherukoita, luumuviipaleita, sokerihelmiä ja pari suklaakoristetta. Yllätys, yllätys - en ollut oikein tyytyväinen lopputulokseen.. Sokerihelmet ehtivät sulaa kiillekerrokseen ennen h-hetkeä ja muutenkin.. No, perfektionisti on perfektionisti, vaikka voissa paistaisi ja sokerilla kuorruttaisi :) Onneksi Uhmaiäkäs valoi äitiinsä uskoa toteamalla kakusta: "Äiti, se on todella, todella kaunis!". Tuokos perfektionistin ja ainakin äidin sydäntä lämmittää jos mikä :)

No niin, pulinat sikseen! Tässä maistiaiset myös teille kaikille blogiini vierailulle tulleille!

Sunnuntain touhuja

Tänään on isän syntymäpäivä ja ylihuomenna appiukon, joten päätin että huomennahan on sitten hyvä juhlia yhdessä molempia synttäreitä. Tässä sitä taas touhutaan kuin parempikin party planner..hih..! Siis uunin nupit kaakkoon, Kenwood surisemaan ja mittalusikat pölisemään purkkeihin ja purnukoihin! Huomenna kahvitellaan, joten ei pilata yllätystä ja laitetaan kakku vasta ylihuomenna tänne näytille :)

Sunnuntait on muuten siitä mukavia päiviä, että silloin yleensä isäntäkin on kotona ja saan omaa rauhallista leipomisaikaa. Ja tytöt leikkiaikaa isin kanssa. Tänään päivässä tuntuu olevan erityisen paljon tunteja, kun Uhmaiäkäs on mummolassa yökyläilemässä ja ehkä se talviaikaan siirtyminenkin vaikuttaa? Tiedäpä tuosta. Isäntä kaataa pihan reunamilla puita, pitänee käydä välillä kurkkaamassa miltä alkaa näyttää.

P.S. Onnittelut isälle ja appiukolle, jos täällä käytte kurkkimassa!

Perjantaina tehtyä - osa 2

Päivän päätteeksi saa hemmotella itseään, joten aamulla leivotusta leivonnaisesta taipui vielä jääkaappikylmänä kera oman pihan vadelmien ja vaniljakastikkeen uusi, suussa sulava herkku. Suosittelen lämpimästi! Maku-lehden resepti ei siis pettänyt tälläkään kertaa :) Kirpakan syksyistä viikonloppua!

Syksyisen raikasta välipalaa

Parhaimmat makuyhdistelmät löytyvät monesti sattumalta ja sekoittamalla niitä aineksia mitä kaapista sattuu milloinkin löytymään. Lasten välipala koostui eilen Valion vaniljarahkasta, johon lisäsin kuutioituna banaania, kiiviä ja mandariinia. Todella raikas, mutta vaniljaisen vivahteen ansiosta lempeän makuinen välipala. Lasten annokset katosivat nopeasti ja äiti nautti sitten illalla oman raikkaan cocktailinsa "Petite Anglaise":n seurassa.

Perjantaina tehtyä

Keksin aamusella hankkia vähän jännitystä elämään ja ryhdyin tarmokkaasti leipomaan pikkuneitien Minäittekkään ja Uhmaiäkkään kanssa viimeisimmän Maku-lehden (5/09) reseptin mukaan Marmoroituja leivospaloja. No, sinänsä ehkä leipominen sujui melko hyvin. Kokeilin anopilta saatua vanhaa Kenwoodin yleiskonetta ja sehän surrasi ihan upeasti. Taikinasta tuli hyvää ja eikun uuniin ja tyttöjen kanssa junaradan rakenteluun.

Leipomus saatiin uunista ulos ja hetken kuluttua, ylitouhukkaana aloin sitten siirtää mehevän näköistä tuotostamme tarjoiluastialle, ideana poistaa leivinpaperi. Tässä kohdassa kehotan tarkkaavaisuuteen! Leivospohjan kannattaa antaa jäähtyä hyvin ennenkuin alkaa siirtämään tai leikkaamaan sitä. Mehevästä kakkumaisesta leipomuksesta oli silmänräpäyksessä jäljellä enää hyvin kaukaisesti leivoksia muistuttavia taikinamaisia kasoja. (Toim. huom.: En muuten inhoa mitään niin paljon kuin leipomisessa epäonnistumista!!!).

No, pari inhimillisen näköistä palaa jäi ihan esille laitettavaksi asti, joten hyvät blogivieraani, tässä maistiaisia nyt teillekin tästä "Onnettomista-marmoroinnista ei tietoakaan-leivospaloista", olkaapa hyvät!

Makunsa puolesta leivokset kyllä onneksi onnistuivat ja varsinkin pienellä kermaruusukkeella ja mandariiniviipaleella höystettynä makuelämys oli oikein mainio! Kerma antaa leivokselle pehmeyttä ja mandariini piristää ja raikastaa kokonaisuutta. Suosittelen siis kokeilemaan!

P.S. Tuohan näyttää ihan pannukakulta, outoa..!

Herkkuja huomiseksi :)

Tänään testasin Ullan Lempileivonnaiset-kirjasta Mustikkamarenkimuffineja, jotka pääsevät huomenna vanhempieni luona kahvipöytään veljeni ja hänen vaimonsa tullessa pitkästä aikaa kyläilemään.

Pohjataikinassa on "perusainesten" lisäksi mustikoita ja valkosuklaarouhetta. Päälle tuli mansikkatomusokerilla terästetty marenki ja kaiken huipuksi vielä tummaa suklaata. Kirjassa muffinssien päälle oli vielä laitettu strösseliä, mutta jätin sen pois.

Muffinssit olivat mielestäni tosi kauniita myös ilman suklaata, joten jätin osan ilman. Päällehän voisi laittaa vaikka jotain marjoja koristeeksi, mutta tähän aikaan illasta päätin jo jättää kokeilut tähän. Lepo taitaa olla nyt tälle leipurille tarpeen, sillä pikkuneidit "UhmaIäkäs" (3v) ja "MinäIttekäs" (1½v) järjestivät äidille tänään pari harmaata hiusta, joten nyt mukava kirja käpäliin ja maistamaan muffinssia! Rentouttavaa ja makoisaa viikonloppua kaikille!

KaneliSydän Maku-lehdessä!

Postilaatikkoon oli ilmestynyt tänään uusi Maku-lehti ja selailin sitä ihania juttuja ja reseptejä ahmien. Tuotahan voisi kokeilla, hmm. Taikinaterapian uusimmat oivallukset - Mitäs leivontablogeja tähän on listattu? ewelynin.vuodatus.net, kanelisydan.blogspot.com.... Mitä mitä mitä! Minun blogini uskomattoman taitavien Ewelynin, Kinuskikissan ja Hellapoliisin seurassa?

Kiitokset Maku-lehden Taikinaterapiaan! Olen todella otettu blogini pääsystä noin upeaan lehteen ja ylettömän ihanien ja äärimmäisen taitavien blogistien kanssa samalle listalle.. Sydämellisimmät kiitokseni!

Hedelmäistä synttärikakkua

Mieheni äidillä oli viime viikonloppuna syntymäpäivät ja päätin yllättää anoppini kakulla. No, tosin läheiseni eivät nykyisin hirveästi ylläty, jos kurvaamme paikalle jonkun sortin leipomuksen kanssa :) Yritin tehdä Ullan uuden mahtavan leivontakirjan "Lempileivonnaiset" mukaan hedelmäisen täytekakun, nopealla aikataululla, ja tällaistä jälkeä sain aikaiseksi.

Pohjana testasin tällä kertaa valmiskakkupohjaa aikapulan vuoksi. Soo soo, minua.. Kaikkeen sitä sortuukin! Mutta menköön siis testimielessä. Kuningaskuluttajassahan testattiin viimeksi myös valmiskakkupohjia varsinaisten leipuritaitureiden toimesta ja tämä pohja taisi olla sieltä häntäpäästä... Apua.. Jätetäänpäs tuo pohja nyt mehustumaan ja keskitytään tärkeämpiin asioihin!

Täytteeseen tuli kermavaahtoa lemon curdilla maustettuna. Lemon curd oli minulle uusi tuttavuus ja olenkin pitkään halunnut sitä kokeilla. Sittemmin se tulikin todettua taivaallisen makoisaksi :) Lisäksi kakun täytteeseen tuli ananasta, banaania ja mansikkaa. Kuorrutukseksena reunalla marsipaania ja päällä hedelmiä ja marjoja sekä flora vispi-pursotukset.

Kakku oli ihanan mehukas ja hedelmäisen raikas. Todettakoon kakkupohjasta, että eipä omatekoisen veroista ole. Jollain lailla se teollinen makuvivahde sieltä hiippailee makunystyröihin, kaikkien ihanien makujenkin takaa. Silti, tiukan paikan tullen kaikki keinot ovat sallittuja - tuskin leipomisestakaan kannattaa tehdä itselleen liian stressaavaa, muutenhan siitä menee kaikki ilo! Mutta silti teen mielummin aina itse kakkupohjan, ne valmispohjat otetaan käyttöön viimeisenä oljenkortena ;)

Syysomenoiden aikaan

Muutaman viime vuoden aikana olen alkanut miettimään, kuinka mukavaa oikeastaan on, että Suomessa on erilaisia vuodenaikoja. Ehdottomana kesän lapsena olen oppinut pitämään myös syksystä (ja aina enemmän myös hyytävän kylmästä talvesta). Syksyisten omenoiden tuoksu, pihassa kengän alla kahisevat vaahteranlehdet, viilenevän ilman hipaisu poskella ja tietysti ihanat syksyiset herkut tummenevissa illoissa kynttilöiden tuikkiessa.. Niin, eiköhän tuo jo kertonut aika paljon :)

Eilen aamusella pyöräytin ihanan kuohkeita omena-kaneli-muffinsseja. Omena ja kaneli on täydellisen ihana yhdistelmä!!! Kanelisydän tietysti rakastaa kanelia ja olisi ripottelemassa sitä aina vähän kaikkialle..

Omena-kanelimuffinssit
(n. 20 kpl)

3 dl omenakuutioita

3 rkl voita

2 rkl kanelia

150 g voita

2 dl sokeria

2 tl vanilliinisokeria

3 kananmunaa

3 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

2 tl leivinjauhetta

1. Kuori ja kuutioi omenat. Sulata voi pannulla, lisää kaneli ja kuullota omenakuutioita seoksessa n. 3-5 minuuttia miedolla lämmöllä. Jäähdytä.

2. Vatkaa rasva ja sokerit kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi.

3. Lisää munat yksi kerrallaan hyvin sekoittaen.

4. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja viimeiseksi omenakuutiot varovasti käännellen.

5. Nosta taikina lusikalla vuokiin ja paista 175 asteessa n. 20 min.

Itse koristelin muffinssit vaniljavaahdolla, jota yritin terävöittää vaniljakreemi-jauheella, mutta lopputulos ei ollut ihan sitä mitä odotin. Pinnalle vielä ripaus kanelia, tietysti! Osa muffinsseista sai pinnalleen vain tomusokeriripauksen, kaikki kun ei pidä noista kerma- tms. päällysteistä..

Puolukkaista pitsikakkua

Ihanaa saada aina silloin tällöin kakkutilauksia. Tälläinen kakku lähti työtovereiden tapaamiseen. Kakku on siis sama kuin aikaisemminkin esitelty ristiäiskakku, mutta tietenkin vähän erilaisin koristein. Tilaajalla ei ollut koristeista toiveita, joten marsipaaniruusu ja huurteiset viinimarjat pääsivät kaunistamaan kakkua =) Simppeliä, mutta ainakin itse (ja myös tilaaja) olin tyytyväinen lopputulokseen.

Lempparileivonnaiset

Muffinssit ovat yksi lempileivonnaisistani. Siksi että: a) ne on nopea ja helppo valmistaa b) niistä saa pienellä vaihtelulla hyvin erilaisia c) niistä saa helposti todella kaunista ja näyttävää tarjottavaa ja d) lapset rakastavat muffinsseja -ja niin- tietenkin minä myös ;) Tässä on samat suklaahippumuffinssit eri päällystein. Toisissa on perus flora vispi-pursotus kahdella värillä ja toisissa on TAIVAALLINEN (ja taivaallisen helppo) minttusuklaamousse ja erilaisia koristeluvaihtoehtoja. Kuvat ovat taas mitä ovat, mutta ehkä pointti käy ilmi kuitenkin!

Mansikkaisia kakkumaistiaisia

Pakko kai se on uskoa, että kesä meni jo, mansikkakakkuineen kaikkineen. Tässä maistiaisia kesän varrelta, mutta en kyllä muista ainakaan tarkasti, mitä missäkin kakussa on ollut... No, mansikoita ja kermaa nyt ainakin ;)

Ihastuttava Mansikkainen limettihyydykekakku kruunasi juhannusateriamme. Testasimme Maku-lehden (03/09) Juhannusmenun kaikkine ihanuuksineen ja kaikki vieraamme nauttivat suuresti maukkaista herkuista. Suosittelen siis testaamaan! Tätä kakkua tein pienin muutoksin myös mieheni vanhempien sukujuhliin heinäkuussa, testikakusta löytyy kuvat aiemmista teksteistä.

Tämän kakun tein miehelleni kouluun pääsyn kunniaksi. Kakun välissä oli kanelista raparperihilloketta, mansikkahilloa ja jotain kaupan valmisvaahtoa, maku taisi olla joku erikoinen, eikä sitten sopinut ihan nappiin muiden makujen kanssa. Silti, on ihana kokeilla erilaisia makuyhdistelmiä ennakkoluulottomasti, meni sitten syteen tai saveen!

Pursotukset flora vispiä (+vaniljakreemijauhetta) ja koristeena yksinkertaisesti mansikoita ja marsipaaniruusuharjoitelma lehtineen.

Tämä kakku on hyvin pitkälti samanlainen kuin yllä oleva. Täytteenä ei ollut tässä kakussa enää sitä spesiaalivalmisvaahtoa, vaan muuten samat täytteet kuin edellisessä, mutta flora vispin kera. Pursotuksiin käytin poikkeuksellisesti jääkaapista löytynyttä Valion kermaa kun muutakaan ei varastossa ollut, harmikseni en muista enää tarkemmin mitä se oli. Kuitenkin, kerma ei taipunut lainkaan tahtoni mukaisesti. Olen vannoutunut flora vispin käyttäjä, eikä tämä kokeilu Valion kermalla tehnyt vaikutusta. Pursotusjälki ei ollut mitenkään silmiä hivelevä näky.. Mutta tulipahan kokeiltua. Lisänä koristeluissa pelkistetyt suklaaperhoset sekä sokerihelmiä. Ja ruusuntekoharjoitukset jatkukoon....

Oi aikoja, oi kuvia...

Heissan! Jokohan se aktiivinen bloggaus alkaisi käynnistymään pikkuhiljaa..

Kuva-arkistoista löytyy jonkin verran vanhojen leipomusten (ah, niin *laadukkaita*) kuvia, mutta kai niitäkin saa tarjolle laittaa. Aloitetaanpas sitten, ja todellakin, pahoittelut kuvien laadusta..


Tässä taustastooria: nuoremman tyttäreni ristiäisiä vietettiin kesällä 2008, sinne halusin jotain haurasta ja herkkää. Noihin aikoihin Ullan Unelmakakut oli ehdoton ykkösopukseni, mitä kakkujen leipomiseen tulee, ja kaikki kirjan tuntevat tunnistavat tämän Puolukkaisen pitsikakun varmasti. Puolukka ja valkosuklaa ovat ehdottoman suloinen makupari!

Kakun ristiäiskoristeesta tuntui aluksi ongelmalliselta. En ollut tutustunut vielä juurikaan marsipaaniin tai sokerimassaan (johon en ole vieläkään päässyt käsiksi!!!!), josta olisi voinut muotoilla jotain kaunista, ja tiedättehän ne muoviset, tyllillä höystetyt hörsötykset, niihin en halua koskea pitkällä tikullakaan... Sitten sattumalta eräässä sisustusliikkeessä tuli vastaan pieni keijukainen, joka halusi lähteä matkaamme. Paikkansa se löysi sitten pienokaisemme ristiäiskakun päältä, oman pihan juhannusruusujen keskeltä. Herkkää, eikö ;)

Ihmeellinen blogimaailma

Blogimaailma on ainakin käyttäjämielessä vielä varsin uusi tuttavuus. Tietysti muiden blogeja (niin, myönnetään, tietenkin silmät ristissä tuijoteltu niitä ihania leivontablogeja..huoh..) on tullut lueskeltua jo jonkin aikaa, mutta tämä oman blogin kanssa taiteilu tuntuu taipuvan toistaiseksi aika huonosti.. Tietysti asiaan vaikuttaa sekin, että blogin käyttö ei ole ihan vielä kunnolla hanskassa ;) Vinkit ovat siis hyvin tervetulleita!

Lähiaikoina tulossa lisää aikaisempien leipomusten kuvia. Palailen asiaan, kun löydän sellaista aikaa etten ole touhuamassa tyttöjen kanssa tai tietenkin leipomassa :)

P.S. Muuten, uusi kamera olisi tosi kiva. Voiskohan jo kirjoittaa joulupukille? Kuten kuvista näkyy, niitä ei ole millään huippulaitteella kuvattu ja laadun huonous kismittää! Terkuin Pikku Perfektionisti

Mansikkainen limettikakku sukujuhliin

Mieheni vanhemmat järjestävät tulevana viikonloppuna sukujuhlat. Vieraita on tulossa kuutisenkymmentä ja minä lupauduin hoitamaan kahvileivonnaiset. Eikun testikakun tekoon ja maistattamaan appivanhemmille.. Tällainen kakusta tuli, maukasta oli ja ainakin appivanhemmat olivat tyytyväisiä myös ulkonäköön :) Itse pidän melko yksinkertaisista koristeluista..

Kakun ohje on viimeisimmästä Maku-lehdestä, mutta koristelun muunsin oman maun mukaiseksi. Tässä vielä tarkempaa kuvaa koristelusta.